Background
23.9.2021

Tolkkua ja punakynää kun­ta­po­li­tiik­kaan

Muutama huomio minun al­ka­nees­ta po­li­tiik­kau­ras­ta!

Ensimmäiset valtuustokokoukset ja kaupungin hallituksen istunnot ovat nyt taputeltu. Enemmän tai vähemmän olen ollut kuuntelijaoppilaana, imenyt tietoa, tutkaillut toimintamalleja. Niin sanotusti haistellut menoa. Olen kuitenkin laittanut merkille muutamia pointteja. Niistä alempana lisää. Hieman väritettynä toki.


Eri yksiköt ovat esittäneet omia budjettiesityksiään ja muita suunnitelmiaan Kaarinan seuraavista liikkeistä. Ote on ollut sellainen rennon letkeä, ilman huolta huomisesta. Rahaa tuntuu olevan.


Itselle on kuitenkin herännyt kysymyksiä ja huolia. Eniten ihmetyttää holtiton rahankäyttö, kankeus asioiden valmistelussa ja suorastaan välinpitämättömyys. Miten voi olla näin? Koulutettuja ihmisiä, kokeneita ja fiksuja ihmisiä tekemässä esityksiä ja päätöksiä.


Lisäksi mietin myös rakentamisen hitautta. Siis päätöksenteon hitauden lisäksi. Yhtäkin koulua on "rakennettu" vuosia, kuitenkaan saamatta aikaiseksi mitään. Yksityinen esimerkiksi rakentaa päiväkodin hetkessä. Olisiko meillä jotain opittavaa siitä? Pitäisikö kaupunkia johtaa kuten yritystä?


Perustelen asian itselleni näin: kun ”pelaat” muiden rahoilla, sitä voi ilmeisesti käyttää miten haluaa. Siltä minusta tuntuu nyt. Jos katsoo vaikka kuntaliiton tilastoja, niin tilanteen tulisi olla ihan toisella tapaa. Vaikka Kaarina ei ole vielä kriisikunta, voi se tulevaisuudessa sitä olla.


Asenteiden kuuluisi olla tiukemmat ja esityksissä tulisi pyrkiä säästöihin menolisäysten sijaan, se olisi sitä vastuullista politiikkaa.


Meno on sitä kuuluisaa maa­il­man­lo­pun meininkiä

Miksi on automaationa se, että alijäämä on ihan ”okei” jos näin käy? Siis yleisesti kuntasektoria katsoen, niin se on.


Mennään koronatukien ja muiden valtion tukien taakse ja siirretään seinän takana olevia talouden haasteita taas eteenpäin. Ei välitetä mistään. Rahaa tulee automaatista ja sähköä pistorasiasta.


Ehkä Arhinmäen ideologia on pesiytynyt kuntiin, lainaa saa ja ei sitä tarvitse takaisin maksaa. Vai miten se nyt meni?


Ratkaisuna olisi mielestäni se, että tehostamistoimia tulisi tehdä heti. Hankinnat, vaihtoehtoiset toimintatavat ja ulkoistukset pitäisi olla pöydällä. Pitäisi kaivaa punakynä esille. 


Joko leikkaamme kuluista tai sitten meidän tulisi löytää uusia tulonlähteitä tulevaisuudessa. Ei muuten ole ihan helppoa. Ensimmäinen on mielestäni parempi vaihtoehto. Ei esimerkiksi veroasteen korotus. Jos oikein hulluksi heittäydyttäisiin, niin virkamiehille tulisi asettaa tulospalkkaus. Tulos tai ulos. No tuo on aika brutaalia, mutta ei se lopulta niin kaukana todellisuudesta ole. Ajatelkaa, että "huhujen" mukaan joskus jopa pyöräkatos tarvitsee arkkitehdin palveluja toteutuakseen. 


Uskon kuitenkin enemmän edelleen siihen, että hallintoa voi sujuvoittaa, toimintoja ulkoistaa, panostuksia ja resursseja kohdistaa niihin toimintoihin jotka tuottavat ainakin epäsuoraan joko uusien kuntalaisten muodossa tai yritysten muodossa. Ei, enkä tarkoita, että kuntien pitää perustaa yrityksiä, annetaan markkinatalouden hoitaa se puoli. Eli hallintokerroksia tulisi purkaa, tukea yrittäjyyttä ja mahdollistaa uusien liiketoimintojen synty. 


Pitäisi palkita budjettien alituksesta, niin aina ei oltaisi esittämässä li­sä­ra­hoi­tus­pyyn­tö­jä. 


Otetaan aito esimerkki Kaarinasta. Kaavoitusasiat ovat jäässä, tontteja on yksityisille tarjolla, mutta ei yrityksille. Niin kaupungin omistamia kuin yksityistenkin tontteja on myynnissä. Silti kaupungissa puhutaan asuinkäyttöön tarkoitettujen tonttien lisäkaavoituksesta, vaikka tulisi lyödä kaikki energia ja resurssi yritystontteihin. Puretaan nyt ne sumat ensin, sieltä tulee asuntoja ja liiketoimintoja lisää.


Tämä olisi sitä fiksua ja hallittua kasvua. Sillä tavalla päästäisiin Liedon imuun ja hyödyntäisimme sijainnin paremmin sekä olisimme mukana kun yritykset etsivät investoinneilleen sijoituspaikkaa. 


Uskokaa vaan, asukkaita tänne tulee jatkossakin, yritykset voivat karata ja sitä myöden investoinnit, yhteisöverot ja työpaikat. Siihen meillä ei ole varaa.


Toki on olemassa se perinteinen malli, eli vasemmalla usein käytetty sellainen. Nostetaan veroja ja sen jälkeen palkataan lisää asiantuntijoita, konsultteja ja virkamiehiä. En kuitenkaan usko tähän, toivottavasti et sinäkään?


Näillä mietteillä lähden tekemään lisää kuntapolitiikkaa. Yritän itse olla tehokas ja aikaansaava, voi kuitenkin olla, että vuosien päästä totean edelleen samaa kuin tässä kirjoituksessa. Eli olen itse yksi byrokratian puisten rattaiden osa. Hidas, kankea ja mauton.


Näin loppuun sanon, lyödään yhdessä kaikki pelimerkit yrittämisen edellytysten kohentamiseen, järkevään kaavoittamiseen ja minimoidaan byrokratia - niin Kaarina on tulevaisuudessa seutukunnan veturi!


Pistä jakoon, jos koet järkeväksi!

Kommentit

Yh­teys­tie­dot

Sami Elmeranta

050 346 0444

info@samielmeranta.fi

Katso vi­deoi­ta­ni